Professori Erkki Kivisen 100-vuotisjuhlaseminaari 11.4. Biokeskus 2:ssa Viikissä, Helsingissä

Erkki Kivinen tutkijana ja yliopistomiehenä

Professori Antti Jaakkola
Helsingin yliopisto, soveltavan kemian ja mikrobiologinan laitos
e-mail

Erkki Kivinen syntyi Pälkjärvellä 11.4.1903 maanviljelijäperheeseen. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin Maanviljelyslyseosta keväällä 1922 ja kirjoittautui samana syksynä Helsingin yliopistoon. Erkki Kivinen valmistui tammikuussa 1927 maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi ja kuukautta myöhemmin agronomiksi pääaineenaan maanviljelyskemia ja –fysiikka. Asevelvollisuuden suoritettuaan Kivinen toimi Helsingin yliopiston maanviljelysopin professorin assistenttina siementarkastusta varten 1928 - 1934. Samanaikaisesti hän oli Suomen Suoviljelysyhdistyksen assistentti vuoteen 1931. Väitöskirja "Suokasvien ja niiden kasvualustan kasvinravintoainesuhteista" ilmestyi vuoden 1933 maaliskuussa.

Jo ennen väitöskirjaa Kivinen oli julkaissut Maataloustieteellisessä Aikakauskirjassa soita ja suokasveja käsitteleviä artikkeleita. Väitöskirjan jälkeen julkaisuja ilmestyi 3-4 kappaletta vuosittain. Suurin osa niistä käsitteli suokasveja, soita ja turvetta, mutta joukossa oli kyllä myös savimaiden, kivennäismaiden yleisesti ja liejujen ravinnetilaa ja happamuutta käsitteleviä artikkeleja. Vuoden 1934 alusta Kivinen nimitettiin Maatalouskoelaitoksen vanhemmaksi agro-geologiksi. Hän oli hoitanut saman laitoksen nuoremman agrogeologin tointa pariin otteeseen vuosina 1932-1933. Hänet nimitettiin Helsingin yliopiston suotutkimuksen dosentiksi 1935.

Maanviljelyskemian ja –fysiikan professorin virka tuli avoimeksi 1939 Johannes Valmarin kuoltua 56-vuotiaana. Kivinen osallistui talvisotaan ja myös jatkosotaan vuosina 1941 - 1942. Välirauhan aikana hän ehti käyttää hyväkseen myönnettyä pätevöitymisaikaa ja julkaisi neljä artikkelia, joissa käsiteltiin mm. lannoitteiden kulkeutumista maassa sekä lannoitustarpeen määritysmenetelmiä, molemmat yhä edelleen ajankohtaisia aiheita. Kivinen nimitettiin professorin virkaan heinäkuussa 1942.

Professoriksi nimittämisen jälkeen Erkki Kivinen sai tehtäväkseen johtaa viljelykelpoisen maan inventointia. Näissä tehtävissä hän oli vuosina 1943 - 1945. Tämän työn pohjalta hän on kirjoittanut muutamia julkaisuja 1940-luvun jälkipuoliskolla. Suo- ja turveaiheisia tieteellisiä artikkeleita ilmestyi vuosittain vielä 1960-luvullakin. Sulfaattimaat olivat aiheena hänen julkaisuissaan 1940-luvun puolivälistä lähtien. Lannoitustarpeen määrittäminen oli esillä lukuisissa 1940-luvun julkaisuissa. Julkaisuluettelossa on myös artikkeli kriliumista, synteettisestä maanparannusaineesta. Hänen 1948 julkaisemansa Suotiede oli vuosikymmeniä alan keskeinen oppikirja.

Edeltäjiensä tavoin Erkki Kivinen otettiin mukaan tiedekuntahallintoon. Hänet valittiin 1945 dekaaniksi, jota tehtävää hän hoiti kolme kolmivuotiskautta. Heti sen jälkeen Kivinen valittiin yliopiston vararehtoriksi ja 1962 rehtoriksi, jota tehtävää hän hoiti vuoteen 1971 asti. Presidentti Kekkonen ei nimittänyt Kivistä kansleriksi 1968, vaikka yliopisto oli asettanut hänet ensimmäiselle ehdokassijalle. Tuolta vuodelta muistetaan muun muassa Vanhan valtaus opiskelijoiden liikehdinnän seurauksena. Seuraavana vuonna annettu Mies ja ääni –periaatteen mukaisen hallintomallin sisältänyt lakiesitys raukesi. Kivisen rehtorikausi oli kauttaaltaan suurten muutospaineiden aikaa, ja rehtorin suuri huolenaihe oli järjestyksen ja työrauhan ylläpito.

Maataloustieteelliset laitokset olivat Kivisen dekaanikauden alussa hajallaan ympäri Kruununhakaa. Kivisen johtama rakennustoimikunta teki suuren työn tilanteen parantamiseksi. Viikkiin rakennettuihin laitosrakennuksiin päästiin muuttamaan 1960-luvun alkupuolella. Kivinen hoiti myös lukuisia muita yliopistohallintoon kuuluneita luottamustehtäviä. Hän toimi muun muassa yliopiston koetilojen, Viikin ja Malminkartanon hoitokunnan puheenjohtajana vuosina 1948 – 1971. Vielä eläkkeellä ollessaankin Erkki Kivinen osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen toimintaan muun muassa tutkimusta rahoittavissa säätiöissä ja kansainvälisessä turveyhdistyksessä. Erkki Kivinen kuoli lokakuussa 1985.