Suoseuran esitelmäkokous tiistaina 20.11.2007 klo 17 Tieteiden talossa Helsingissä

Suometsien merkitys Suomen metsätaloudessa

Juhani Päivänen
Metsäekologian laitos
PL 27
00014 Helsingin yliopisto
puh. 0400 906 637
sähköposti

Noin kolmannes Suomen maapinta-alasta on ollut suota. Osalla pohjoisen havumetsävyöhykkeen soita kasvaa kookkaaksikin varttuvaa puustoa. Tällaisia märkiä, mutta puiden kasvulle kelvollisia, ovat korpijuotit, joissa turvekerros voi olla hyvinkin paksu. Runsaasti mineraaliravinteita sisältävä ja hyvien kaltevuussuhteiden vuoksi liikkuva vesi mahdollistaa puiden juuriston ravinteiden ja hapen saannin. Seisovan veden vaikutus näkyy sitä vastoin puiden kasvun vaikeutumisena. Kasvualustan riittävän ravinteisuuden lisäksi puunkasvun parantuminen edellyttää liian veden poisjohtamista eli metsäojitusta.

Järjestelmällinen metsäojitustoiminta käynnistyi Metsähallituksen mailla v. 1908 ja yksityismailla ensimmäisen metsänparannuslain säätämisen myötä v. 1928. Metsäpolitiikan ja sen mukana julkisen tuen tavoitteenasettelu on muuttunut vuosikymmenten kuluessa: On siirrytty alun kestävästä puuntuotannosta (1928–1960) edistyvään puuntuotantoon (1960–1995) ja viimeksi (1997–) laajasti ymmärrettyyn kestävään metsätalouteen. Hakkuut ylittivät 1960-luvun alussa sekä metsien kasvun että kestävän hakkuusuunnitteen. Yhdeksi keskeiseksi keinoksi nähtiin tuolloin metsänkasvatuskelpoisten soiden ojittaminen. Humidisen ilmastomme ja maanpinnan tasaisuuden vuoksi vesilainsäädäntömme sallii pääsääntöisesti ojituksen.

Alun perin suota ollut metsäojitettu pinta-ala on nyt noin 5,5 milj. ha ja luonnontilaisten soiden pinta-ala yli 4 milj. ha, josta noin 1,1 milj. ha on suojeltu. Luonnontilaisia soita ei enää ojiteta. Pääosa metsäojitetusta pinta-alasta tullaan pitämään metsänkasvulla. Metsänkasvatuskelvottomilla alueilla ei tehdä kunnostusojituksia, vaan alueiden annetaan palautua takaisin suoekosysteemeiksi.

Viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana suometsien vuotuinen kokonaiskasvu on 2,5-kertaistunut ja se on nyt yli 24 % maamme metsien kokonaiskasvusta. Suuri osa suometsien hakkuukertymästä tulee vielä toistaiseksi harvennushakkuista. Ojitetuilla soilla kasvavat metsiköt saavuttavat lähi tulevaisuudessa lisääntyvässä määrin uudistuskypsyyden. Puunkorjuu ojitus-aluemetsistä tulee olemaan koko maan keskiarvona yli 20 % vuotuisesta hakkuukertymästä vuoden 2025 tienoilla. Suometsillä tulee siten olemaan ratkaiseva merkitys teollisuuden puuhuollolle.

Kirjallisuutta

Korhonen, K.T., Ihalainen, A., Heikkinen, J., Henttonen, H. & Pitkänen, J. 2007. Suomen metsävarat metsäkeskuksittain 2004–2006 ja metsävarojen kehitys 1996–2006. Metsätieteen aikakauskirja 2B/2007: 149–213.

Nuutinen, T. 2000. Suometsät osana metsätalouden kestävyyttä. Metsätieteen aikakauskirja 2/2000: 282–285.

Päivänen, J. 2007. Suot ja suometsät – järkevän käytön perusteet. Metsäkustannus Oy, Karisto Oy:n kirjapaino, Hämeenlinna. 368 s.