Suoseuran esitelmäkokous tiistaina 30.3.2004 klo 17 Metsäntutkimuslaitoksella Vantaalla

Ensiharvennusmännyn ja -kuusen laatu ojitetuilla soilla

MMM Reeta Stöd
Metsäntutkimuslaitos
Joensuun tutkimuskeskus
PL 68
80101 Joensuu
puh. 010 211 3062
GSM 050 391 3062
faksi 010 211 3113
e-mail

Laadun yleisen määritelmän mukaisesti myös puun laadulla tarkoitetaan soveltuvuutta kulloinkin kyseessä olevaan käyttötarkoitukseen. Laadun määrittely yksikäsitteisesti on kuitenkin mahdotonta: tietty raaka-aineen ominaisuus voi olla toisessa lopputuotteessa tai prosessissa haitallinen, mutta toisessa jopa toivottava. Poikkeamat normaalista - viat - vaikuttavat puun käyttökelpoisuuteen.

Ensiharvennuksista saatavaa puuta on perinteisesti käytetty lähinnä kuiduttavassa teollisuudessa, ja sen mekaaninen jalostaminen on ollut vähäistä. Harvennuspuun, eli ensiharvennuksista ja kasvatushakkuista saatavan puun käyttö tulee kuitenkin todennäköisesti lisääntymään tulevaisuudessa, sillä nykyään yhä suurempi osa Suomen metsistä kuuluu taimikoihin ja kasvatusmetsiin, kun vielä 1960-luvulla ikärakenteen painopiste oli varttuneissa ja uudistuskypsissä metsiköissä. Lisäksi metsäverotuksen muutos ja metsien lisääntyneet käyttörajoitukset vaikuttanevat harvennuspuun käyttöä lisäävästi.

Ensiharvennuspuun hyödyntämistä esimerkiksi sahauksessa vaikeuttaa pienen hakkuukertymän ja siitä johtuvien korkeiden korjuukustannusten lisäksi harvennuksessa poistuvien puiden huono laatu. Ensiharvennuksessa pyritään parantamaan puuston laatukehitystä, ja harvennustapa on nykyään useimmiten laatuharvennus, jossa ei poisteta ainoastaan pienimpiä puita vaan myös suurempia mutta huonolaatuisia puita. Näin ollen hyvälaatuisen puun osuus hakkuukertymästä voi jäädä vaatimattomaksi. Ensiharvennuspuiden osalta myös niiden pieni koko rajoittaa soveltuvuutta mekaaniseen jalostukseen. Pikku- ja lyhyttukkien hakkuulla voidaan ensiharvennuksesta saatavan sahauskelpoisen puun määrää kuitenkin kasvattaa, mutta samalla korjuukustannukset nousevat tutkimusten mukaan noin 14 prosenttia.

Turvemailla puiden koko- ja laatuvaihtelu on saralla suurta. Oman haasteensa turvemaiden ensiharvennuksilla aiheuttaakin esimerkiksi ajourien sijoittelu, sillä niiden vaikutus harvennuksen jälkeen kasvamaan jäävän puuston laatujakaumaan on merkittävä. Harvoina kasvavissa turvemaiden metsiköissä varsinainen ensiharvennus voi usein olla tarpeeton, jolloin ensimmäinen harvennus tehdään vasta kasvatushakkuuvaiheessa.