Ensimmäinen retkipäivä
Sortavalan Maalaiskuntaan kuuluneessa Paksuniemessä oli 1930-luvulla 10 ha:n laajuinen luonnonsuolelualue, jossa oli silloisen Suomen komein Lehtoukonhattuesiintymä (Aconitum lycoctonum). FT Yrjö Vasari kertoo miten kasvia käytettiin mm. lääkkeenä ja hyönteisten torjunnassa. (AL)
Laatokkaan kuuluvan Kirjavalahden komeita maisemia. Rannan yläpuolisella rinteellä, jossa kasvaa lukematon määrä kulleroita, joimme päiväkahvit. (AL)
Geologi Markku Mäkilä kertoo tutkimuksistaan entiseen Salmin pitäjään kuuluneen Lunkulansaaren Laisinluhdan makrofossiileista ja turpeen johtavuudesta (mS/m) sekä lämpötilasta. Kuvassa vasemmalta Jukka Turunen, Markku Mäkilä, Olg Kusnetsov, Harri Vasander ja Tiina Laitinen. (AL)
Retkiporukkaa nevalla Lunkulan saaressa lähellä Salmea. (LK)
Suoseuralaiset Suomen ja Venäjän ”vanhalla” Stolbovan rauhan rajakivellä.
Raja kulki tietä pitkin mutta poikkesi ko. kiveltä koilliseen (`kello 2`). Kuvassa rajakiveen nojaamassa
Harri Vasander ja Hannu Nousiainen.
P.S. Näiden kuvatekstien kirjoittajan äidin syntymäkoti oli kuvassa takana näkyvän talon vieressä. (LK)
Toinen retkipäivä
Retkeläiset Aunuksen suopeltomaisemissa. Uskaliaimmat ovat kiivenneet lintutorniin. Vapun aikoihin Aunuksen pelloille pysähtyy mm. miljoonan linnun hanhiparvi. (LK)
"Aunuksen Anja" - livvin kieltä eli aunuksen murretta puhuva karjalaismummo jostain lähikylästä. Salmi oli ennen sotia ainut Suomen pitäjä, Hyrsylän mutkan lisäksi, jossa puhuttiin livvin kieltä. (AL)
Aunuksen ja Petroskoin välillä sijaitsevassa Matrossan kylässä sijaitsevat ns. Matrossan letot. Matkalla letoille ohitimme moreeniharjanteen reunassa komean lähdesoistuman. (AL)
Retkeläiset Matrossan letolla. Kuvassa vasemmalta Raija Linnainmaa, Leila Korpela, Papu Pirtola ja Airi Piira. (AL)
Kolmas retkipäivä
Petroskoin liikenteessä syyskuisessa tihkusateessa. Vuonna 1703 perustetussa Petroskoissa asuu nykyään lähes 300 000 asukasta. Tuolloin Lohijoen suistoon, Äänisen rannalle rakennettiin aluksi rautavalimo ja tykkitehdas. (LK)
Venäjän tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskuksessa Petroskoissa. Suolaboratorion johtaja Oleg Kuznecov esitelmöi tulkki Antti Juntusen avustuksella. (LK)
Edellä mainitussa tutkimuskeskuksessa tutkija Elena Ikkonen esitelmöi hiilitutkimuksistaan. (HV)
Matkalla Petroskoista luoteeseen ohitimme useita enemmän tai vähemmän kuvauksellisia Venäjän Karjalan kyliä. (LK)
Petroskoista luoteeseen sijaitsevan Gomselän eli Heinäselän kylän takana sijaitsi suo, jonka koivuletolla kasvoi mm. Tiheä nevaimarre (Thelypteris palustris). (LK)
Matkanjohtaja Harri Vasander ja pääopas Oleg Kusnetsov Heinäselän koivulettokohteella. (LK)
Suoseuran sihteeri Leila Korpela Heinäselän koivulettokohteella.
Heinäselän karjalaiskylän talojen ikkunoissa on vielä nähtävissä vaikutteita barokkityylisuunnasta, joka vallitsi Pohjois-Skandinaviassa 1600-luvulla. Ikkunan yläpuolinen aaltoileva koristekuvio viittaa kyseiseen tyylisuuntaan. (AL)
Neljäs retkipäivä
Mangan kylä Petroskoista lounaaseen. Kylässä kauniita enemmän tai vähemmän maalattuja karjalaistaloja. Kauniita jokiniittyjä. (AL)
Mangan kylän tsasouna pienellä kukkulalla. (AL)
Paikallinen kauppa Kolatselän kylässä. Harri Vasander ja Sirkka Kotilainen ovat juuri tehneet ostoksensa. Kolatselkä oli viimeinen kylä ennen Suomen rajaa ja Salmin Käsnäselän kylää idästä päin tultaessa. (AL)
Jokimaisema Kolatselän kylästä pohjoiseen, mistä Kollaajoki laskee Tulemajärveen. (AL)
Näytteenottoa Kolatselän kylässä Särkijärven lettosuolla. Näytekairan varressa mm. Oleg Kusnetsov assistenttinsä kanssa sekä Kari Lehmuskoski ja Ari Luukkanen. Kyseisen lettosuon korkeus merenpinnasta on noin 80 m. Markku Mäkilän ja Oleg Kusnetsovin tutkimusten mukaan suolla on syvyyttä lähes 5,5 m. Pohjaturpeen ja liejun rajakohdalla on ikää noin 12 700 vuotta BP. (AL:n kameralla kuvannut LK)
Kolatselän Särkijärven lettosuolla Antti Huttunen ja Olavi Huikari keskustelevat soiden synnystä ja ko. lettosuon rehevästä kasvillisuudesta. Kuuntelijoina mm. Hannu Nousiainen ja Tiina Laitinen. (HV)
Suoseuran retkeläiset yhteiskuvassa Matrossan letolla. (MM)