prof. Jukka Laine
Metsäntutkimuslaitos
Pohjoiset suot ovat viimeisimmän jääkauden jälkeen sitoneet ilmakehän hiilidioksidia orgaaniseen muotoon turpeeksi eri arvioiden mukaan 1200 - 1600 miljardia tonnia. Suomen n. 10 miljoonaa suohehtaaria ovat sitoneet hiilidioksidia vastaavasti n. 20 miljardia tonnia. On jopa esitetty, että soiden hiilensidonnalla on ollut merkittävä vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihteluun ja siten myös jääkausien ajoittumiseen.
Syynä hiilen kertymään on pienehkö epäsuhta tuotetun orgaanisen kasvimateriaalin ja hajotuksen välillä. Tämä johtuu pääasiallisesti suon märän pintakerroksen heikkohappisista ja happamista olosuhteista, joissa orgaanisen aineen hajotus on hidasta.
Soiden maankäyttöön liittyvä kuivatus muuttaa turvemaan olosuhteita merkittävästi, ja hiilitase voi muuttua negatiiviseksi. Soita on otettu Suomessa viljelykäyttöön 0,7 miljoonaa hehtaaria, joista huomattava osa on jo menettänyt turvekerroksensa. Nykyisten suopeltojen vuotuinen hiilidioksidipäästö arvioidaan n. 6 miljoonaksi tonniksi. Puuntuotannossa olevat 5 miljoonaa suohehtaaria tuottavat maaperän päästöinä ilmakehään vuosittain 4-6 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, mutta kokonaistase säilyy positiivisena, koska suopuustot sitovat samanaikaisesti n. 10 miljoonaa tonnia.
Turpeen poltto energiantuotannossa aiheuttaa vuosittain liki 10 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. Elinkaaritarkastelussa turpeen käyttö oikein suunnattuna tuottaa 100 vuoden aikajänteellä jossain määrin pienemmän ilmastovaikutuksen kuin kivihiili.
Ilmaston lämpenemisen vaikutuksista soiden hiilitaseeseen tiedetään vähän ja arviot ovat ristiriitaisia. On esitetty, että merkittävä osa soiden sitomasta hiilestä voi palata ilmakehään ja entisestään kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Toisaalta on myös arvioitu, että soiden pintakerrosten lievä kuivahtaminen voi nopeuttaa kehitystä tehokkaammin hiiltä sitovien suotyyppien suuntaan, erityisesti pohjoisilla alueilla. On selvää, että vaikutukset tulevat olemaan erityisen merkittäviä arktisten alueiden turvemailla.