Suvi Silvennoinen
Tutkimus on Pro gradu -tutkielma ja se on tehty osana Suomen Ympäristökeskuksen koordinoimaa hanketta "Soiden ja turvemaiden ekosysteemipalveluiden arviointi ja arvottaminen – ekosysteemipalveluista käytännön toimintaan ekosysteemilähestymistavan kautta". Tutkielma on osa hankkeen Pohjois-Karjalan biosfäärialueen tapaustutkimusta. Tutkimuksessa selvitetään, miten Lieksan Pankakosken taajaman asukkaat tunnistavat ja arvottavat soiden ekosysteemipalveluita taajaman läheisiltä soilta. Tapausesimerkkeinä toimivat lähestulkoon luonnontilainen, retkeilyinfrastruktuurilla varustettu Reposuo ja ojitettu, metsätalouskäytössä oleva Näräsensuo. Tämän laadullisen tutkimuksen aineistona toimii 23 pankakoskelaisten haastattelua.
Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan yksinkertaistettuna hyötyjä, joita ihmiset saavat ekosysteemien toiminnan kautta. Tällaisia hyötyjä ovat soiden kohdalla esimerkiksi tulvanhallinta, fotosynteesi, marjat ja puuaines. Ihminen on lähtökohtaisesti näistä luonnon tarjoamista palveluista hyvin riippuvainen. Tutkimuksessa verrattiin asukkaiden tunnistamia ekosysteemipalveluita ekosysteemipalveluluokkiin, joita tässä tapauksessa olivat tuotantopalvelut, säätelypalvelut, kulttuuripalvelut ja habitaattipalvelut. Ekosysteemipalveluita selvitettiin kolmella mittakaavatasolla: haastateltavan omalla kohdalla, paikallisesti ja yhteiskunnallisella tasolla.
Haastateltaville ja muuten paikallisesti tärkeitä Reposuon tarjoamia ekosysteemipalveluita olivat kulttuuripalvelut, etenkin virkistyspalvelut. Tämän lisäksi tuotantopalvelut, etenkin marjat koettiin tärkeiksi Reposuon tuottamiksi hyödyiksi. Nämä kaksi ekosysteemipalveluluokkaa kuitenkin linkittyvät vahvasti yhteen, sillä esimerkiksi marjastus ja virkistyskokemus kulkevat käytännössä käsi kädessä. Reposuon yhteiskunnallisen tason hyötyinä nähtiin kulttuuripalvelut, kuten virkistyspalvelut ja opetusmahdollisuudet, mutta myös habitaattipalvelut eli eläinten suoja- ja pesimäpaikat ja elinympäristöjen ylläpitämä luonnon monimuotoisuus. Säätelypalveluista ilmastomuutoksen hillintä nähtiin myös merkittävä palveluna Reposuolla. Näräsensuon paikallisen tason hyödyistä pidettiin tärkeimpinä enimmäkseen tuotantopalveluita, kuten marjoja, riistaa, sieniä ja polttopuuta. Yhteiskunnallisen tason hyötyinä Näräsensuolla nähtiin Reposuon lailla habitaattipalvelut, mutta myös tuotantopalveluista puu sekä marjat ja sienet. Jossain määrin myös kulttuuripalveluita pidettiin Näräsensuolta saatavina yhteiskunnallisen tason ekosysteemipalveluina, tämä linkittyy muun muassa suon metsästyskäyttöön.