MMM Helena Herttuainen (Helsingin
yliopisto/Metsäekologian laitos)
sähköposti
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Suotarina -kirjoituskilpailun tarinoiden perusteella soiden merkitystä suomalaisille. Kirjoittajille lähetettiin lisäksi kysely, johon vastasi 72 % kirjoittajista. Tarinoiden ja kyselyn pohjalta selvitettiin soiden käytön muutosta sadan viime vuoden aikana luokittelemalla tarinat teemoihin ajanjaksojen mukaan. Tarinoiden teemoista kuvastui soiden merkitys ja käyttö ajanjaksoittain.
Tämän tutkimuksen lähestymistapa on kulttuuriekologinen. Kulttuuriekologisen teorian mukaan kulttuurit sopeutuvat ympäristöönsä, jolla tarkoitetaan luontoa sekä ympäröiviä olosuhteita. Ympäröivä luonto vaikuttaa kaikkiin kulttuurirakenteisiin; teknisiin ja taloudellisiin ratkaisuihin, uskomuksiin, kansanperinteeseen ja maailmankatsomukseen. Tämän teorian perusteella voidaan sanoa, että suot oleellisena osana suomalaista luontoa ovat vaikuttaneet kulttuurimme kaikkiin osiin. Tarinoista nousevien teemojen perusteella selvitettiin myös soiden muuta kulttuurimerkitystä kuin soiden hyötykäyttöä.
Tarinoiden teemojen ja niiden ajallisen sijoittumisen perusteella näkyi soiden käytön ja merkityksen muuttuminen sadan viime vuoden aikana. Tarinat vuosisadan alusta kertoivat marjastuksesta, pellonraivauksesta, turpeennostosta kotitarpeeseen, laidunnuksesta ja niitosta. Jälleenrakentamisen aika sotien jälkeen näkyi tarinoissa, sillä moni oli kirjoittanut suopeltojen raivauksesta. 1960-1980 -luvuille sijoittuvissa tarinoissa kerrottiin ojituksesta ja teollisesta turpeennostosta. Nykypäivään sijoittuvissa tarinoissa ei enää kerrottu niinkään soiden hyötykäytöstä vaan virkistyskäytöstä. Soiden merkitys on siten siirtynyt hyötykäytöstä kohti virkistyskäyttöä.
Soilla on myös parantavia ominaisuuksia, niiden levollinen luonne ja esteettisyys mainittiin useissa suotarinoissa. Suolle lähdetään rauhoittumaan ja keräämään voimia. Soihin liittyy toisaalta myös paljon uskomuksia, joissa suot kuvataan pelottaviksi ja vastenmielisiksi paikoiksi. Sanotaan, että suot rankaisevat, mutta toisaalta ovat oikeudenmukaisia. Suot mielletäänkin usein alitajuntamme symboliksi. Soiden merkitys on suoluonnon kokonaisvaltaisuudessa ja soiden vaikutuksessa kulttuurimme kaikkiin osiin.