Suoseuran esitelmäkokous tiistaina 17.10.2006 klo 15 GTK:n Kuopion toimitiloissa

Ruokohelven viljely turpeen korjuun päätyttyä
– alustavia kokemuksia kasvihuonekaasutaseiden tutkimuksesta Itä-Suomessa

Jari Huttunen
Kuopion yliopisto
Ympäristötieteet
puh. (017) 163582

Ruokohelpi soveltuu hyvin bioenergiantuotantoon ja sen viljely onkin voimakkaasti yleistynyt mm. käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden jälkikäyttömuotona. Kasvittomina vanhat turvetuotantoalueet olisivat merkittäviä hiilidioksidin nettolähteitä ilmakehään. Ilmakehän hiilidioksidin sitoutuminen yhteytyksessä tuotettuun kasvibiomassaan on kuitenkin vain osa viljelmän kasvihuonekaasujen vaihtoa, sillä viljelmän hiilitaseessa tulee ottaa huomioon myös kasvien ja maaperän hengitysprosesseissa ilmaan vapautuva hiilidioksidi sekä paikalta vesistöihin huuhtoutuva hiili. Maaperän mikrobiologiset prosessit voivat myös tuottaa ja kuluttaa kahta muuta tärkeää kasvihuonekaasua, metaania ja dityppioksidia. Kuopion yliopiston biogeokemian tutkimusryhmä on tutkinut Tuupovaaran Linnansuon ruokohelmiviljelmän hiilidioksidinvaihtoa mikrometeorologisella ”pyörrekovarianssi -tekniikalla” sekä metaanin ja dityppioksidin vuotuisia päästöjä kammio- ja gradienttitekniikoin vuodesta 2004 lähtien. Vertailualueena on ollut viereinen turvetuotannossa oleva alue. Myös vesistöihin huuhtoutuvan hiilen osuus on arvioitu. Mainitunlainen hiilen ja kasvihuonekaasujen taseiden mittauksiin perustuva kokonaistarkastelu on ainoa keino selvittää bioenergiakasvien viljelyn, tässä tapauksessa ruokohelven, todelliset ilmastollisen vaikutukset. Kuluneena vuonna tutkimusalueilla aloitettiin myös maaperän hiilitaseen komponenttien tarkempi selvitys hiilen stabiilien isotooppien avulla.