Soili Kojola
Metsäntutkimuslaitos
Vantaan toimintayksikkö
sähköposti
Metsänhoidon vaikutukset puuston kasvuun ja tuotokseen sekä eri puutavaralajien arvoon on oletettu soilla samantapaisiksi kuin vastaavan tuo¬tostason kankailla, ja suometsiin on yleisesti sovellettu kangasmetsien käsittelysuosituksia. Kuitenkin suometsät eroavat niin kasvupaikan kuin puustonkin ominaisuuksien suhteen huomattavasti kangasmetsistä ja omien käsittelysuositusten tarve suometsille on ilmeinen. Käsittelysuositusten laatimiseksi etsittiin parhaita tuotos- ja taloustuloksia tuottavia kunnostusojitusten ja harvennusten yhdistelmiä koko kiertoaikaa ajatellen. Työssä simuloitiin erilaisten kasvatusketjujen mukaisia suopuustojen kehityksiä Metlan Motti-simulaattorissa olevilla suometsien malleilla. Saatuja tuloksia vertailemalla valitaan tuotoksen ja tuoton kannalta edullisimmat vaihtoehdot kullekin alueelle ja kasvupaikalle. Lisäksi arvioidaan kunnostusojituksen ja harvennuksen viivästymisen tai laiminlyönnin vaikutuksia sekä lievien ja voimakkaiden käsittelyjen vaikutuksia.
Kunnostusojituksen hyödyt, kasvun tasoa ylläpitävät ja lisäkasvua tuottavat vaikutukset, on suhteutettava kunnostusojitusinvestoinnin kustannuksiin. Kunnostusojituskelpoisella kohteella on oltava riittävästi puustoa, jotta kustannukset saadaan katettua toimenpiteen tuottamalla lisäkasvulla. Tätä puuston vähimmäismäärää etsittiin simuloimalla rämepuustojen kehitystä sekä kunnostusojituksin että ilman kunnostusojituksia. Simulointien lähtöpuuston määrää asteittain vähentämällä tuotettiin sarjat eriasteisesti vajaapuustoisten metsiköiden kehityksiä. Simuloinneista laskettujen tuotos- ja taloustulosten perusteella määriteltiin alueittain ja kasvupaikoittain puuston vähimmäistiheydet (runkoluku), joilla metsänkasvatus kunnostusojituksineen tuottaa metsänomistajalle tuloa.