MMT Juha Rikala
Metsävarojen käytön laitos
PL 27
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 191 58167
gsm 040 727 4690
fax (09) 191 58159
e-mail
Suomessa on ojitettu soita metsänkasvatukseen noin 5,3 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa lähes viidennestä metsätalousmaan pinta-alasta. Tällä hetkellä turvemaiden puustojen hakkuissa saadaan lähinnä kuitupuukokoista puutavaraa. Tulevina vuosikymmeninä tilanne muuttuu kuitenkin voimakkaasti, kun yhä suurempi osuus suopuustoista saavuttaa hakkuukypsyyden.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuusi- ja mäntyvaltaisten tukkipuustojen tärkeimmät ulkoiset ja sisäiset laatuominaisuudet ojitetuilla turvemailla. Erityishuomio kiinnitettiin puustoista saatavan sahatavaran laatuun.
Tutkimusaineisto kerättiin hoidetuista suopuustoista Etelä-Suomesta. Puustoista mitattiin yleisimmät puutunnukset sekä laatuominaisuuksia kuvaavat tunnukset (mm. oksarajat). Kultakin metsikkökoealalta (20) kaadettiin 10 puuta sisäisten laatuominaisuuksien tutkimiseksi. Rungot katkottiin sahatukeiksi ja tukit (noin 500) sahattiin sahatavaraksi sahateollisuudessa yleisesti käytettyjen asetteiden mukaisesti. Sahatavara lajiteltiin ennen ja jälkeen kuivauksen kaupallisten lajitteluohjeiden mukaan (Pohjoismainen sahatavara, lujuuslajitteluohjeet). Runkojen katkontakohdista sahattiin koekiekot puuaineen ominaisuuksien selvittämiseksi.
Erityisesti kuusisahatavara osoittautui laadultaan oletettua paremmaksi. Sahatavaran laatu laski vain vähän puun tyveltä kohti latvaa. Männyllä tyvitukeista saatu sahatavara oli laadultaan erinomaista. Väli- ja latvatukeista saatu sahatavara oli laadultaan kuitenkin selvästi heikompaa. Kuivauksen aiheuttama laadun aleneminen – sahatavaran muodonmuutokset ja halkeilu – olivat vähäisiä molemmilla puulajeilla. Puuaineen ominaisuudet vastasivat keskimäärin kivennäismailta saatuja tuloksia. Ominaisuuksien vaihtelu oli kuitenkin suurta. Selvimmin ojituksen aiheuttama kasvureaktio näkyi luston leveyden kasvuna ja vastaavasti puuaineen tiheyden alenemisena. Merkillepantavaa tuloksissa oli reaktiopuun eli lylyn vähäinen määrä.
Koska tutkimusaineisto kerättiin hyvin hoidetuista puustoista, eivät tulokset kuvaa suopuustojen keskimääräistä laatua, vaan lähinnä niiden laatupotentiaalia. Saatujen tulosten perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että turvemaiden kuusista sahattu sahatavara soveltuu samoihin käyttökohteisiin kuin kuusisahatavara yleensä eli pääosin rakentamiseen. Suomäntyjen tyvitukeista saatava sahatavara näyttäisi soveltuvan rakentamisen lisäksi myös puusepänteollisuuden käyttökohteisiin.