Suoseuran esitelmäkokous tiistaina 15.3.2005 klo 15.30 Sibeliustalolla Lahdessa

Suometsien korjuuolot ja puunkorjuu

Poistettavien runkojen koko ja hehtaarikohtainen kertymä vaikuttavat keskeisesti puunkorjuun tuottavuuteen ja kustannuksiin. Turvemailla kuten kivennäismaillakin puunkorjuun ongelmat keskittyvät ensiharvennuksiin, joissa pieni runkokoko ja alhainen hehtaarikertymä ovat ongelma. Turvemaiden ensiharvennuskohteista osa on korjuukelvottomia, jos korjuukustannuksille asetetaan tiukat kriteerit. Suometsiin soveltuu pääsääntöisesti sama korjuukalusto kuin kivennäismaillekin. Aivan kaikkein järeintä korjuukalustoa suometsiin ei kuitenkaan kannata viedä. Turvemailla on lisäksi omat erityispiirteensä, jotka tuovat lisänsä korjuun toteutukseen ja suunnitteluun.

Pienistä koneista haetaan usein ratkaisua turvemaiden korjuuongelmiin. Metsäkuljetuksessa pienet koneet eivät kuitenkaan ole kustannuskilpailukykyisiä. Kuormatilan ollessa pieni varastolle ajettavien kuormien määrä nousee suureksi, ja tyhjänä ja kuormattuna ajon osuudet työajasta kasvavat. Myös puutavaran kuormaus on pienillä koneilla hitaampaa kuin keskikokoisilla koneilla. Pienillä koneilla ajokertojen määrä samalla uralla nousee suureksi. Kun raiteenmuodostuksen ja ajokertojen määrän välillä on selvä yhteys, pieni kone ei tässäkään mielessä ole hyvä ratkaisu.

Hakkuutyössä koneen kuljettaja, poistettavien runkojen koko ja lukumäärä hehtaarilla ovat keskeiset työn tuottavuuteen vaikuttavat tekijät. Käytettävä kone vaikuttaa tuottavuuteen, mutta kuljettajan merkitys on usein suurempi kuin käytettävän koneen. Myös maasto, puulaji ja alikasvos vaikuttavat koneellisen hakkuun tuottavuuteen. Valtaosa Suomessa käytettävistä hakkuukoneista on massaltaan 13-16 tonnin luokkaa. Ne soveltuvat hyvin niin harvennuksiin kuin päätehakkuisiinkin.

Osa keskikokoisten ja suurten hakkuukoneiden hienoista ominaisuuksista on harvennuksissa vajaakäytössä, mutta kustannukset säilyvät silti korkeina. Pienten hakkuukoneiden (massa 9-12 tonnia) kilpailukyky onkin parhaimmillaan juuri harvennuksissa. Näillä pienemmillä koneilla voidaan käyttää myös hakkuu-uramenetelmää, joka mahdollistaa jäävän puuston tasaisen rakenteen. Hakkuun kustannustehokkuutta voidaan etsiä paitsi pienemmistä hakkuukoneista myös korjureista ja vähemmän pääomavaltaisista ratkaisuista, kuten tela-alustaisista kaivinkoneista. Kaivinkone voi kesällä tehdä kunnostusojituksia ja talvella kone voidaan varustaa hakkuulaitteella.

Suometsissä tarvitaan yhteistyötä. Yhteistyön avulla suometsien harvennukset ja kunnostusojitukset voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Yhteistyö luo puunostajia kiinnostavia, riittävän suuria leimikkokokonaisuuksia, joille korjuukalustoa voidaan keskittää otollisten korjuukelien koittaessa. Suometsiin on ladattu paljon odotuksia. Niiden toteutuminen vaatii nyt toimeen tarttumista.