Suoseuran retkeily Savoon ja Pohjois-Karjalaan 11.-12. syyskuuta 2001

Klikkaamalla kuvia saat niistä suurennoksen. Takaisin pääset isoa kuvaa klikkaamalla.
Please, click the thumbnail to get a larger size.

Teksti ja kuvat: Merja Myllys


GTK  (53 KB)

Suoseuran opintoretki alkoi Kuopiosta vierailulla Väli-Suomen GTK:lle, jossa geologi Kimmo Virtanen esitteli tutkimuskeskuksen suo- ja turvetutkimuksia. Kuulijoina luontomatkailuyrittäjä Tapio Tiirikainen ja Matti Ikonen (Metsähallitus).
Kuopion Yliopiston luentosalissa  (55 KB)

Kuopion yliopistossa tutustuttiin ympäristötieteiden laitokseen ja biogeokemian tutkimusryhmään. Postereiden äärellä käytiin vilkasta keskustelua uusista tutkimustuloksista.
KY_Nykanen  (57 KB)

Tutkija Hannu Nykänen esitteli ympäristötieteiden laitoksen uusia toimitiloja ja laboratorioita.
Puijonrinteen kotkansiipisaniaislehto  (60 KB)

Puijolla Pohjois-Savon lehtokeskuksessa oli "hämärää, vihreää". Saniaislehtoja ja puronvarsia esitteli Anne Grönlund Pohjois-Savon ympäristökeskuksesta.
Sammaleiden tunnistusta  (61 KB)

Sammaleita tunnistamassa Anneli Viherä-Aarnio (Metla), Helena Tormilainen (Rovaniemen ammattikorkeakoulu), Line Rochefort (Universite Laval, Quebec, Canada) sekä Suoseuran puheenjohtaja Harri Vasander (Helsingin yliopisto).
Kemiran louhoksella  (81 KB KB)

Lounaan jälkeen vierailtiin Kemiran Siilinjärven tehtaalla ja kaivoksella, joita esittelivät markkinointipäällikkö Seppo Lassila ja geologi Olli Härmälä. Avolouhosta mittailevat etualalla Tiina Nieminen (Metla) ja Suoseuran sihteeri Leila Korpela (Metla).
Bomba-talo  (69 KB)

Nurmeksen Ritoniemen Bomba-talossa juotiin kahvit ja ihailtiin mahtavaa suojärveläistä rakennusta. Karjalaiskylän muihin osiin ei ehditty tällä matkalla tutustua.
Reposuon suojelualueella  (73 KB)

Retken loput kohteet olivat Lieksassa. Ensimmäiseksi mentiin Reposuo-Kalliolahdensuon Natura 2000 -alueelle, jonka suoluontoa ja uusia retkeilyreittisuunnitelmia esitteli puistonhoitaja Aarno Tervonen Metsähallituksen luontopalvelusta.
Reposuon suojelualueella  (80 KB)

Anneli Viherä-Aarnio ja Leila Korpela Reposuon laidassa.
Ruunaan opastuskeskuksessa  (41 KB)

Kyösti Tuhkalainen Metsahallituksen luontopalvelusta kertoo Ruunaan luontokeskuksesta ja retkeilyalueesta Jouni Köntälle (Metsähallitus) ja Suoseuran taloudenhoitajalle Riitta Korhoselle (GTK). Ruunaa on yksi seitsemästä valtion retkeilyalueesta, ja linja-autosta nähdyt upeat maisemat saivat monet suunnittelemaan vaellus-, kalastus- tai melontaretkiä alueelle.
Takkailta Neitikoskella  (55 KB)

Iltaa vietettiin Ruunaan retkeilyalueella Neitikosken retkeilykeskuksessa. Tulta kohentavat Tapio Tiirikainen ja retkimonisteen toimittanut Ari Luukkanen (GTK).
Ruunaan Neitikosken retkeilykeskus  (44 KB)

Neitikoskella uimaan menossa Leila Korpela, Tiina Nieminen, Riitta Korhonen ja Line Rochefort.
Kitsi_paloalue  (86 KB)

Kitsin 140 hehtaarin metsäpaloalue oli vaikuttava näky. Alueen vanha pystymetsä oli palanut vuonna 1992, kun kova tuuli oli sytyttänyt pienellä kulotusalueella kyteneet pesäkkeet uudelleen. Huolimattomuussyytösten sijaan Metsähallitus sai kiitosta hyvän tutkimusalueen luomisesta.
Kitsin paloalueen esittelyä  (77 KB)

Metsähallituksen suojelubiologi Kaija Eisto kertoi Kitsin metsäpaloalueen kasvillisuus- ja muiden eliölajien seurantatutkimuksista. Metsäpalon ansiosta muun muassa sellaiset harvinaiset hyönteiset kuin lahokapo ja isopehkiäinen ovat ilmestyneet alueelle.
Lampimaisema Kitsin paloalueella  (78 KB)

Noin puolet metsäpaloalueesta oli suota. Koska alue on suojelualue, soita on ennallistettu ojia tukkimalla.
Vapon Kevätniemen saha (78 KB)

Vapon Kevätniemen saha Lieksassa sijaitsi Pielisen rannalla hienolla paikalla - kuten sahat yleensäkin. Tutustumiskierroksen opastivat sahan johtaja Aaro Hiltunen ja peräpään valvojana toiminut (ja useita reitiltä eksyneitä pelastanut) Markku Torvinen.
Vapon Kevätniemen saha (66 KB)

Kevätniemen sahan kapasiteetti on 230 000 m3. Tukkien ja lautojen lajitteluautomatiikka hämmästytti sahalla ensi kertaa vierailevia.
Japanilainen rimahima paketissa

Kevätniemen sahan yhteydessä toimii sahan tuotantoa hyödyntäviä yksityisiä jalostusyrityksiä. Paketissa olevasta puutavarasta syntyy aikanaan japanilainen omakotitalo, rimahima.
Eeva Ryynäsen ateljee  (80 KB)

Kuvanveistäjä Eeva Ryynäsen ateljee Vuonisjärvellä Lieksan eteläpuolella oli viimeinen retkikohde. Kahvilasta galleriaan päin kävelevät Sylvi Soini, Riitta Korhonen ja Ari Luukkanen.
Eeva Ryynäsen ateljee    (40 KB)

Suoseuran kunniajäsen, valtiongeologi Eino Lappalainen ihailemassa Eeva Ryynäsen tanssivia karhuja.
Eeva Ryynäsen ateljee  (80 KB)

Eeva Ryynäsen suunnittelema Paaterin kirkko sijaitsi taitelijan kodin pihapiirissä. Kirkon yksityiskohdat ovia ja penkkejä myöten olivat vaikuttavia. Etummaisina Sirkka Kotilainen ja Kirsti Virrankoski.
Eeva Ryynäsen ateljee    (54 KB)

Paaterin kirkon hieno alttari oli syntynyt Eeva Ryynäselle lahjoitetusta juurakosta, joka oli lojunut pihapiirissä useita vuosia ennen kuin kuvanveistäjä löysi sille arvoisensa käyttötarkoituksen.
(Lähes) koko porukka  (75 KB)

Onnistuneen retken päätteeksi: lähes koko porukka yhteiskuvassa. Taustalla häämöttää Paaterin kirkon katto.