Klikkaamalla kuvia saat niistä
suurennoksen. Takaisin pääset isoa kuvaa klikkaamalla.
Please, click the thumbnail to get a larger size.
Teksti ja kuvat: Merja Myllys
Suoseuran opintoretki alkoi Kuopiosta
vierailulla Väli-Suomen GTK:lle, jossa
geologi Kimmo Virtanen esitteli tutkimuskeskuksen suo- ja turvetutkimuksia.
Kuulijoina luontomatkailuyrittäjä Tapio Tiirikainen ja Matti Ikonen (Metsähallitus).
Kuopion yliopistossa tutustuttiin
ympäristötieteiden laitokseen ja biogeokemian tutkimusryhmään. Postereiden äärellä käytiin
vilkasta keskustelua uusista tutkimustuloksista.
Tutkija Hannu Nykänen esitteli ympäristötieteiden laitoksen uusia toimitiloja
ja laboratorioita.
Puijolla Pohjois-Savon lehtokeskuksessa oli "hämärää, vihreää". Saniaislehtoja ja puronvarsia
esitteli Anne Grönlund Pohjois-Savon ympäristökeskuksesta.
Sammaleita tunnistamassa Anneli Viherä-Aarnio (Metla), Helena Tormilainen (Rovaniemen
ammattikorkeakoulu), Line Rochefort (Universite Laval, Quebec, Canada) sekä Suoseuran puheenjohtaja
Harri Vasander (Helsingin yliopisto).
Lounaan jälkeen vierailtiin
Kemiran Siilinjärven tehtaalla ja kaivoksella, joita esittelivät markkinointipäällikkö
Seppo Lassila ja geologi Olli Härmälä. Avolouhosta mittailevat etualalla
Tiina Nieminen (Metla) ja Suoseuran sihteeri Leila Korpela (Metla).
Nurmeksen Ritoniemen Bomba-talossa juotiin kahvit ja
ihailtiin mahtavaa suojärveläistä rakennusta. Karjalaiskylän muihin osiin ei ehditty tällä
matkalla tutustua.
Retken loput kohteet olivat Lieksassa.
Ensimmäiseksi mentiin Reposuo-Kalliolahdensuon
Natura 2000 -alueelle, jonka suoluontoa ja uusia retkeilyreittisuunnitelmia esitteli
puistonhoitaja Aarno Tervonen Metsähallituksen luontopalvelusta.
Anneli Viherä-Aarnio ja Leila Korpela Reposuon laidassa.
Kyösti Tuhkalainen Metsahallituksen luontopalvelusta kertoo
Ruunaan luontokeskuksesta ja
retkeilyalueesta Jouni
Köntälle (Metsähallitus) ja Suoseuran taloudenhoitajalle
Riitta Korhoselle (GTK). Ruunaa on yksi seitsemästä valtion retkeilyalueesta, ja linja-autosta
nähdyt upeat maisemat saivat monet suunnittelemaan vaellus-, kalastus- tai melontaretkiä alueelle.
Iltaa vietettiin Ruunaan retkeilyalueella
Neitikosken retkeilykeskuksessa.
Tulta kohentavat Tapio Tiirikainen ja retkimonisteen
toimittanut Ari Luukkanen (GTK).
Neitikoskella uimaan menossa Leila Korpela, Tiina Nieminen,
Riitta Korhonen ja Line Rochefort.
Kitsin 140 hehtaarin metsäpaloalue oli vaikuttava näky. Alueen
vanha pystymetsä oli palanut vuonna 1992, kun kova
tuuli oli sytyttänyt pienellä kulotusalueella kyteneet pesäkkeet uudelleen. Huolimattomuussyytösten
sijaan Metsähallitus sai kiitosta hyvän tutkimusalueen luomisesta.
Metsähallituksen suojelubiologi Kaija Eisto kertoi Kitsin metsäpaloalueen
kasvillisuus- ja muiden eliölajien
seurantatutkimuksista. Metsäpalon ansiosta muun muassa sellaiset
harvinaiset hyönteiset kuin lahokapo ja isopehkiäinen ovat ilmestyneet alueelle.
Noin puolet metsäpaloalueesta oli suota. Koska alue on suojelualue, soita on ennallistettu ojia
tukkimalla.
Vapon
Kevätniemen saha Lieksassa sijaitsi Pielisen rannalla hienolla paikalla - kuten sahat yleensäkin.
Tutustumiskierroksen opastivat sahan johtaja Aaro Hiltunen ja peräpään valvojana toiminut
(ja useita reitiltä eksyneitä pelastanut) Markku Torvinen.
Kevätniemen sahan kapasiteetti on 230 000 m3. Tukkien ja lautojen
lajitteluautomatiikka hämmästytti sahalla ensi kertaa vierailevia.
Kevätniemen sahan yhteydessä toimii sahan tuotantoa hyödyntäviä yksityisiä jalostusyrityksiä.
Paketissa olevasta puutavarasta syntyy aikanaan japanilainen omakotitalo, rimahima.
Kuvanveistäjä Eeva Ryynäsen
ateljee Vuonisjärvellä Lieksan eteläpuolella oli viimeinen retkikohde. Kahvilasta galleriaan päin kävelevät
Sylvi Soini, Riitta Korhonen ja Ari Luukkanen.
Suoseuran kunniajäsen, valtiongeologi Eino Lappalainen ihailemassa Eeva Ryynäsen tanssivia
karhuja.
Eeva Ryynäsen suunnittelema Paaterin kirkko sijaitsi taitelijan kodin pihapiirissä. Kirkon
yksityiskohdat ovia ja penkkejä myöten olivat vaikuttavia.
Etummaisina Sirkka Kotilainen ja Kirsti Virrankoski.
Paaterin kirkon hieno alttari oli syntynyt Eeva Ryynäselle lahjoitetusta juurakosta,
joka oli lojunut pihapiirissä useita vuosia ennen kuin kuvanveistäjä löysi sille arvoisensa
käyttötarkoituksen.
Onnistuneen retken päätteeksi: lähes koko porukka yhteiskuvassa. Taustalla
häämöttää Paaterin kirkon katto.